✘ Meet Cecilia
Vaikeaselitteinen, the tough girl, nyrkit heiluu tarvittaessa ja itseä puolustetaan vaikka fyysistä etuasemaa ei olisikaan. Raivostuttava, itsenäinen ja kaksinaamainen tuttavuus. Ei turhaan kaunistele asioita, viileän realistinen, jopa pessimistin puolelle taipuvainen. Hän ei osaa asettaa itseään toisen ihmisen asemaan ja tuntea myötätuntoa saati sitten sääliä. Ei sen ihmeemmin tunnerikas ihminen; hän vaikuttaa enemmänkin ilmeettömältä, liikkuvalta nukelta joka on ohjelmoitu jatkamaan eteenpäin ja tuijottamaan silmillään toiseen maailmaan tilanteesta riippumatta.
Yleensä se ensiapu kirveltäviin haavoihin on kosto. Tummaverikkö ei osaa kiintyä ihmisiin tai tuntea juurikaan empatiaa. Hänelle on vain hyödyllisiä, hyödyttömiä ja mitättömiä ihmisiä joiden mukaan pyrkii toimimaan. Ne jotka hän luokittelee mitättömiksi ovat kuin ilmaa, joiden lävitse hän katsoo kuin lihan ja luun sijasta he olisivatkin pelkkää lasia. Hyödyttömät ihmiset ovat vain virrassa kulkeutuvia hahmoja joita saattaa tylsyyksissään vilkaista, mutta joihin harvemmin kiinnitetään sen suurempaa huomiota. Voisi kuvitella, että hyödyllisiksi lukeutuvat henkilöt saisivat tässä palkintojenjaossa koreimman pokaalin, mutta sellaisissa ihmisissä neitokainen kykenee näkemään vain hyödyn, ei itse ihmistä. Ja se hyöty pyritään saamaan omaan haltuun keinolla kuin keinolla.
Hän ei suostu päästämään ketään päänsä sisälle; ei juurikaan kerro itsestään tai menneisyydestään, ei pidä suurta numeroa itsestään tai pyri selittämään tunteitaan perinpohjaisesti. Kysymyksiinkin hän vastaa valehdellen ilmeen värähtämättä. Valehtelu on eräänlainen suojakeino hänelle itselleen sillä hän on liian pelokas ja hauras katsomaan totuutta silmiin, jonka takia hänen kiero ja sairas mielensä on rakentanut nuoren naisen ympärille valheellisen suojakuplan. Osaa olla se piikittelevä pahansuopa, joka saa helposti hermot kireälle.
166 cm. 49kg / hoikka, siro, hädintuskin lihaksia. Johtuu lähinnä vähäisestä ruokavaliosta ja siitä, että hän on jatkuvasti liikkeessä. Tumman ruskeat pitkät hiukset, pähkinän ruskean väriset silmät.
Cecilia kasvoi District C:llä äidin, veljen ja isän kanssa. Perhe-elämä oli rakastavaista, mutta todella köyhää. Ruokaa oli vähän, rahaa ei sitäkään vähää. Pienestä pitäen Cece oppi varastamaan muilta elättääkseen itsensä ja perheensä, vaikkeivat vanhemmat tuota tienneetkään. Eräänä iltana hän vain varasti kerran väärältä henkilöltä, minkä seurauksena traagisen kohtalon kokivat vanhemmat parilla laukauksella - joiden luultiin olleen asialla. Siitä Cecilia kai syyttää eniten itseään, mutta vihaa silti auktoriteettejä, koska nämä antavat ihmisten elää ahdingossa.
Hän siis elätti nuoresta pitäen yksin itsensä ja veljensä, jatkoi varastelua - koska miten sitä vanhoista tavoista oppisi eroon. Yhtenä iltana reissultaan palaamassa paikan päällä ränsistyneessä kodissa odotti kaaos. Ovet oli revitty sijoiltaan ja viimeisimmätkin tavarat heitetty pitkin seiniä tai rikottu. Päällimäiseksi velipoika oli kateissa ja lattialla, seinissä verisiä jälkiä. Hetken Cecilia jaksoi etsiä, kunnes ajan kuluessa kyynistyi löytämään veljeään. Oliko hänet tapettu vai värvätty, kenties aivopesty johonkin jengiin? Sitä hän ei tiennyt, mutta ei hylkää ajatusta ottaa selvää siitäkin jonain päivänä. Cecilian oma elämä pyörii varkaan roolissa, oman elämänsä yksinäisenä sutena, jolle päihteet saavat hetkeksi kaiken pahan katoamaan. Päätavoitteenaan tietenkin hengittää, syödä ja olla jäämättä kiinni viranomaisille. Hän yöpyy milloin missäkin, syö vähän - jos lainkaan mitään ja saattaa välillä tehdä kyseenalaisiakin asioita rahasta oman napansa eteen.
